Ystävänpäivä – kenen kanssa sinä jaat arjen ilot?

Muistetaan ystäviä – ja ollaan ystäviä. Hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäivä, eli 14. helmikuuta, on saanut aivan oman, lämpimän merkityksensä. Siinä missä monissa maissa päivä tunnetaan rakastavaisten juhlana, meillä Suomessa se on ennen kaikkea ystävyyden juhla.

Ystävyyttä ja välittämistä

Ystävänpäivä on tilaisuus muistaa ystäviä – niitä, jotka kulkevat rinnallamme arjessa ja juhlassa. Pienet eleet, kuten viesti, kortti, kukka tai yhteinen kahvihetki, voivat ilahduttaa ja vahvistaa yhteyttä. Ystävänpäivä muistuttaa meitä siitä, että ystävyyttä kannattaa vaalia vuoden jokaisena päivänä, mutta erityisesti silloin, kun siihen on oma juhlapäivänsä.

Ystävänpäivä suomalaisessa kalenterissa

Ystävänpäivä tuli virallisesti suomalaiseen kalenteriin vuonna 1987, ja siitä lähtien se on vakiinnuttanut paikkansa sydäntalven piristäjänä. Päivä näkyy kouluissa, työpaikoilla ja kodeissa – usein vaaleanpunaisin ja punaisin sävyin, sydämin ja hymyin.

Pienet teot, suuret merkitykset

Ystävänpäivänä ei tarvita suuria lahjoja tai juhlia. Usein tärkeintä on olla läsnä – kuunnella, kysyä kuulumisia tai vain jakaa hetki yhdessä. Myös yksinäisyyden vähentäminen on tärkeä osa ystävänpäivän sanomaa. Monet järjestöt, kuten Punainen Risti, järjestävät ystävätoimintaa, jossa voi sekä antaa että saada ystävyyttä.

Ystävänpäivä AVAS Kotien arjessa

Me AVAS Kodeilla uskomme, että hyvä naapuruus ja yhteisöllisyys rakentuvat pienistä teoista ja avoimista kohtaamisista. Ystävänpäivä on meille muistutus siitä, että jokainen voi olla toiselle tärkeä – joskus jo pelkkä hymy rappukäytävässä voi tehdä päivästä paremman.

 
Muistetaan ystäviä – ja ollaan ystäviä. Hyvää ystävänpäivää!

Etusivulle